Tossa Naamakirjaa selaillessa törmää väkisinkin sellaiseen asiaan, että tosi monilla mun kouluaikaisilla kavereilla on jo perhe. On vähintäänkin menty naimisiin ja aika monet on pyöräyttänyt jo jälkikasvuakin. Ja toisaalta melkein kaikki ne ihmiset, joitten kanssa olen usein tekemisissä on mua nuorempia.
Kolmekymppiä alkaa lähestyä, niin pitäisikö mullakin olla jo perhe? Kun emmä vaan osaa kuvitella itseäni sellaiseen perusporvarielämään. Mä en todellakaan halua lapsia. Mä tykkään asua keskustan baarien humussa. Musta on mukavaa istua baarissa useampana päivänä viikossa. Mä en halua valmistua enkä kaipaa yhdeksästäneljään-työpaikkaa.
Mikäköhän kolmenkympinkriisi mulla on kun alan kelaan tällaisia...
sunnuntai 18. tammikuuta 2009
Oonko mä vanha?
Lähettänyt Dzenne klo 18.19
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommenttia:
Hih, minusta on mukavaa kun on tällainen kahden henkilön perhe, lapsia en kaipaa ja olisi kyllä katastrofi, jos pamahtaisikin paksuksi. En koe todellakaan itseäni äiti ihmiseksi, siis sellaiseksi, joka voisi kasvattaa pienestä kääröstä vastuullisen aikuisen..Tiedän kyllä tunteen, jos alkaa ahdistamaan se, ettei periaatteessa sovi vallalla olevaan käsitykseen, itseäni eniten ahdistaa ne n. pari kymppiset, joilla on jo yritys ja suunnittelevat ties kenelle mitä vain, itse kun saavutan tuon pisteen vasta tyylillä eläkeiän lähestyessä jos silloinkaan :T
Lähetä kommentti