Hengitysharjoituksia

Eilen oli mielenosoituksen jälkibileet ja pakkohan siellä oli piipahtaa. Lähdin kyllä ajoissa kotiin, kun tänään oli iltapäivällä duunia. Ei oikeastaan ollut krapulaa ja olin valmistellut tunnin hyvin, joten hyvin se meni. Mutta en voi sille mitään, että hävettää olla töissä kun tuntuu, että hengitys haisee viinalle.

Oppiskohan sitä pidättelemään hengitystä 75 minuuttia? Sitten voisi vaan kirjoittaa taululle liitu sauhuten eikä puhua pukahtaisi mitään. Ei kai se nyt kovin vaikeaa voi olla? :D

Hihii

Onpa hyvä fiilis viikonlopun jälkeen. Tää ehkä tarkoittaa sitä, että toinen hajalla oleva ihminen on parempi terapeutti kuin joku ammattilainen. Terapiaseksi rules.

Odotan vaan, että koska ympäristössä räjähtää. Ei tietenkään ollut tarkoitus loukata ketään, mutta taatusti niin on käynyt ja käy. Liikaa epävarmuustekijöitä ympärillä. Ja oikeastaanhan asia ei heille edes kuulu, mutta ihmismieli nyt vaan on sellainen.

Mutta olen nyt ainakin tämän aamun onnellinen, ennen kuin pitää ruveta selvittelemään solmuja. Kai mullakin on siihen hetkeksi oikeus?

Yömyöhällä

Tää on aina loistava idea kotiutua baarista pikkutunneilla, jos on aamulla kahdeksalta opetusta. Onneksi en juonut kuin kaksi kaljaa (tai oikeastaan yhden, mut sitä täytettiin sitä vauhtia, että kaksi lienee lähempänä totuutta).

Huomenna on ehkä pakko ryypätä. Täytyy nollata taas pää töitten jälkeen ja torstaina on penkkarit eli en voi joutua töihin. Tietty sitä voisi siirtää torstai-illalle (ainejärjestön viralliselle ryyppäysillalle), mutta perjantaina on Vanhojen tanssit ja päivällä opetusta eli on pieni riski, et joutuu vielä hommiin, jos oikea ope ei ole vielä terve. Eli huomenna.

Pubikierrosta ja Hervanta-peliä

[Alkuun varoitus niille parille teekkarille, jotka mun blogia lukee, että tätä tekstiä ei ole pakko lukea loppun asti.]

On noi teekkarit sitten hauskaa porukkaa. Meidän ainejärjestö järkkäsi tällä viikolla yhteisbileet erään teekkarikillan kanssa. Täytyy sanoa, että juhlakulttuureissa on melkoinen ero. Välillä tuntui koko keskusteluyhteys katoavan.

Hervanta-peli oli varsin mielenkiintoinen (ja humalluttava) kokemus. Kyllähän mua varoteltiin siihen osallistumisesta ja oikeastaan sitä oli ihan kiva kokeilla, kun kerran teekkaribileissä oltiin. Mulle ei tosin suoraan sanottuna selvinnut, mitä hauskaa on siinä, että vaan heitetään noppaa ja sit juodaan ja ideana on saada mahdollisimman moni oksentamaan mahdollisimman lyhyessä ajassa. Olisi kivaa, jos sillä ryyppäämiselle olisi joku muukin peruste, esim tietokilpailu tai muu tehtävän suorittaminen.

Olen myös pahoillani sen tyttösen puolesta, jonka puhuin pussiin saunassa. Ei ole korrektia argumentointiin koulutuksen saaneena käydä väittelemään jonkun kanssa, jolla ei oikeastaan ole mielipidettä asiasta ja yrittää vaan puolustella kavereitaan.

Ihmetytti muuten, että tasa-arvokeskustelussa koko kysymystä ei edes tunnuttu ymmärtävän. Aamulla pohdittiin, että jos itse olisi teekkari, niin yrittäisikö sitä puhua tietyistä asioista, vai olisiko vaan hiljaa, kun tajuaa, että kukaan ei halua käsitellä koko asiaa.

Jollain tavalla tekisi mieli ottaa ilta uusiksi ja kokeilla, saisiko sen onnistumaan paremmin. Ja sit taas toisaalta tuntuu, että katastrofiksi sekin menisi. Mut oikeasti mulla ja monella muullakin kyllä oli hauskaakin. Ja ne suurimmat idiootit paikalla ei edes tainneet olla kyseisestä killasta ja muutenkin on sääli, että muutama huonosti käyttäytyvä tanoaivo pilaa koko poppoon maineen.

Sinänsä koomista, että mä vielä esittelin itseni alkuillasta sinä, joka nää bileet järkkäsi ja "mua saa sit tulla lyömään, jos ei ole kivaa". No, ei ole kukaan vielä lyönyt, mutta epäilen, että molemmissa leireissä jokunen sitä harkitsee :D