Kissatyttö sairastaa, häntä hellikäämme...

No joo, se palelu sitten oli kuumetta. Eikä varmaan tehnyt hirveän hyvää kuskata kymmenen kilon kissanhiekkapussia sarakissalle kuumeessa :) Löysin sieltä kuumemittarin (Jos luet tätä, niin ei tarvi pelätä, että pengoin teidän kaappeja. Muistin, että T oli joskus laittanut sen sinne komeroon ja lääkelaatikko löytyi heti oven avaamalla. Lainasin sen muuten, kun mulla ei ole omaa ja lekuri sanoi, että kuumetta pitäisi tarkkailla.) ja se näytti hulppeat 39,2 astetta. Aamusta sitten Mehiläiseen ja syyksi ilmeni angiina. Sitä mulla ei olekaan ollut ainakaan 15 vuoteen! Keskiviikko meni lähinnä nukkuessa ja välillä herätessä kylmään tai hikeen, eilen oli jo parempi olo ja kuume pysytteli alle 38 asteen, mutta luin sängyssä ja makasin sohvalla telkkaa katsellen. Tänään ei ole ollut kuumetta kummallakaan kertaa kun sen mittasin (tosin nyt vähän hikoiluttaa), mutta on väsyttänyt, niin olen nukkunut. Ehkä tämä tästä. Ajattelin huomenna uskaltautua kauppaan ja jos on hyvä olo voisin piipahtaa kaverin synttäribileissä, mutta varmaan ryyppääminen on vielä parempi unohtaa.

On muuten ihana nukkua pitkästä aikaa kunnolla ja herätä siihen, että molemmat kissat nukkuvat päällä tai vieressä ja kehräävät. Siinä ei uskallaan liikahtaa ollenkaan, jää vaan onnellisena kuuntelemaan niiden kehräystä...